|
-ETUSIVU TARINAT REMONTTIVINKIT MANIFESTI BLOGI LINKIT-
Rossipohja Rossipohja tai trossipohja on yksi perinteisistä rakennuksen alapohjan rakenneratkaisuista. Rossipohjassa alapohja pääsee tuulettumaan perusmaan ja alapohjan väliin jätetyn ryömintätilan kautta ulkoilmaan. Jotta alapohjan tuulettuminen olisi riittävää, pitää rossipohjaisessa perustamistavassa kivijalkaan eli sokkeliin jättää riittävästi tuuletusaukkoja eli ns. kissanluukkuja. Perinteinen rossipohja on tehty puumateriaalista kivijalan päälle. Eristeenä rossipohjassa on käytetty yleensä sahanpurua ja kutterinlastua. Vanhoissa taloissa saattaa rossipohjasta löytyä mitä ihmeellisempiä rakennusaineita, joilla kaikilla on kyllä tarkoituksensa. Kivijalan ja puurungon välistä voi löytää tuohta, joka on erinomainen kosteuskatkomateriaali. Tuohta on käytetty myöskin eristyksen alla tuulensuojana, sekä estämässä eristeiden varisemista pois. Sitten saattaa löytyä näkinkenkiä, posliinia ja lasinsiruja. Näillä on estetty rottien ja hiirien tuhoja alapohjassa tehokkaasti. Lisäksi monesti löytyy sammalta, hiekkaa, turvetta, ynnä muita luonnonmateriaaleja, joilla kaikilla on tarkoituksensa lämmöneristyksessä. Jos perustus on tehty luonnonkivistä, ei välttämättä tuuletusreikiä eli kissanluukkuja tarvita. Silloin kivien raoiosta pääsee sopivasti tuuletusilmaa alapohjan alle. Tällöin näitä rakoja ei missään nimessä saa tukkia. Ei betonilla tai laastilla (uretaanivaahdoista puhumattakaan!). Yksi rossipohjan hyvistä puolista on sen terveellisyys. Rossipohjaisissa taloissa pääsee sisäilmaan hyvin vähän keuhkosyöpää aiheuttavaa radioaktiivista radon-kaasua. Rossipohja on pitkäikäinen ja erittäin hyvä perustustapa. Valitettavasti monet maalaistalot, valtion suosituksesta, on muutettu 60-70 luvuilla maanvaraispohjaisiksi, valamalla betonilaatta rossien sijaan.
Vernissa
Smyygi
Kurkihirsi
Följari
Rivinteeraus
|
|
![]()
![]()